Hyvää aivan liian tavanomaista päivää kaikille. Täällä kirjoittaa taas se tyttö, jonka kiinnostus koneella olemisesta on täysi kymppi(huomatkaa sarkasmi) ja sen huomaa esimerkiksi siitä, että nämä kuvat on otettu ehkä sata vuotta sitten ja lumetkin on siinä ajassa sulanut jo varmaan kaksikin kertaa.
Käytin tänään trenssiä ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja pidin siitä kovasti, koska jäätymisen aste sen pitämisessä on jo melkein nolla. Koulun päättymiseen on 36 päivää eli 17-vuotis syntymäpäiviini on 37 päivää ja se pistää hymyilyttämään. Sain kesätöitä (itseasiassa liikaakin), tuntuu hyvältä kun saa tienata omaa rahaa eikä ole aina varmaan köyhin tällä planeetalla. Tällä viikolla sen huomasi taas, että kuinka se köyhyys ärsyttää... menin pitkästä aikaa hesburgeriin, tuhlasin viimeiset kolikkoni kerroshampurilaiseen ja sitten se olikin aivan liian pahaa ollakseen totta(ai että kun ärsytti).
Tänään luen englannin kolmannen kurssin kokeeseen ja kadehdin niitä yläastelaisia, ketkä saa viettää päivänsä ulkona ilman koulun kamalaa painostamista aivojesi sisällä. Mutta onneksi kevät on täällä. Aurinko hymyilee, minä hymyilen niin sinäkin hymyilet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti